Moikka
Olen tainnutkin unohtaa mainita mutta siis olin tossa riparilla 23.6-30.6 eli tänään oon kotiutunut sieltä. Meidän ripari oli Piispalassa. Lähdettiin sinne Maanantai aamuna klo:9.00 Ähtärin seurakuntakeskuksen pihasta. Itse olin vähän tympeellä fiiliksellä lähdössä ,koska mielikuva leiristä oli vain "Oppitunteja jotka olisivat tungettu täyteen Jeesustelua"... Näin leirin jälkeen voin todeta ,että ei se nyt noin ollut :D Oli siis ihan mahtava leiri vaikka olikin tylsiä oppitunteja välillä. Alku leirin ja loppu leirin välillä on selvä ero. Ekana päivänä kaikki olivat hiljaisia ja eivät oikeen tienneet mitä olisivat mistäkin ajatelleet, mutta kun ryhmät jaettiin ja pääsi tekemään yhdessä kaikkea mukavaa porukalla skabaillessa ja puhuessa syvällisiä ja vähemmän syvällisiä niin siinä se yhteishenki pikkuhiljaa muotoutui♥ Vaikka skabat eivät aina olleetkaan kaikkien mieleen niin kyllä niistä ainakin hyvät naurut sai jos sattui vierestä seuraamaan xd Itse halusin antaa kaikkeni skaboissa ja heittäytyä mukaan kaikkeen mitä eteen tuli vaikka sitten välillä päätä vesiastiaan ja sieltä omenaa onkimaan suulla.
Voisin vähän kertoa siitä millaisessa ryhmässä minä olin. Meidän ryhmä oli nimettömät koska nimen keksiminen ensimmäisenä päivänä oli aivan liian haastava tehtävä :D Kuten olettaa saattaa ei siihen ryhmään koskaan sen parhaan kaverinsa kanssa pääse , mutta nyt voisin sanoa että parempi niin. Tutustuu paremmin ihmisiin joita ei niin hyvin vielä tunne. Tiesin kyllä ennen leirille lähtöä kaikkien nimet ja jotain olen varmaan kaikille jutellut ,mutta leirillä kyllä tutustuin ryhmäni ihmisiin paljon,paljon pintaa syvemmälle♥ Ryhmäni ihmiset olivat mahtavia ja meitä oli 5 + isonen. Kolme tyttöä ja kaksi poikaa siis. Skaboissa meillä oli aina mahtavia ideoita ja hauskaa yhdessä vaikka se menestys vähän sitten jäikin mutta vähät siitä tulipahan ainakin naurettua :D Ryhmäni ihmisten kanssa tuli paljon juteltua vapaa-ajallakin :3 Ja ryhmäni isonen oli mun ja Sannan kanssa(+ vielä yksi tyttö) samassa huoneessa koko leirin ajan.
Nyt on koittanut se hetki kun kerron syvemmin mitä ajatuksia leiri minussa itsessäni herätti ja mitä sieltä opin. Leirillä tunneilla käsittelimme monia elämän perusasioita ja tietysti vähän myös sitä kristinuskoa ja kaikkea mitä siihen liittyy. Tunnin aiheita olivat mm. kuolema,läheisen menettäminen,rakkaus,ystävyys,seurustelu,omatunto, yms...
Ehkä eniten minulle jäi mieleen se ,että miten sitä porukassa sanoisi oman mielipiteensä. Minulle itselleni se on ainakin tosi vaikeaa ns "ryhmäpaineen" vallitessa sanoa sitä mitä mieltä minä oikeasti asiasta olen,mitä minä tekisin tässä tilanteessa tai miksi nyt ei kannattaisi tehdäkkään näin. Teen turhan usein toisten tahdon mukaan ja niin kuin muutkin tekevät. Pitäisi vain pitää se oma pää. Onneksi minullakin kumminkin se "raja" jossakin menee ,etten nyt ihan kaikkeen minäkään sentään suostu! Mutta tätä asiaa on hyvä opetella elämässä jokaisen.
Nyt kerron leirin ihanimmasta ja haikeimmasta päivästä. Eli toka vikasta päivästä -> Sunnuntaista. Koko päivä oli ihana vaikka mulla kohoskin sellanen 37-38 kuume. Ja se miksi kerron juuri Sunnuntaista ja varsinkin siitä illasta niin johtuu ihan siitä ,että se herätti minussa eniten tunteita koko leirin aikana. Yhteishenki oli muodostunut meidän kaikkien tupla1 leiriläisten välille ja olimme kuin "yksi suuri perhe" jossa jokaiselle oli oma paikkansa ja ketään ei siitä syrjitty pois tai kiusattu! Rakastan isosten pitämää leirin viimeistä iltahartautta♥ Se oli tulvillaan tunteita ja haikeuden muodostamia kyyneliä. Istuimme vieri vieressä piirissä keskellämme oli vain risti ja kynttilöitä.. Voin taata etten ikinä unohda sitä hetkeä ,kun isoset laittoivat lukemiensa juttujen jälkeen haikean biisin soimaan ja tunteet nousivat pintaan itse kullakin. Oli mahtavaa nähdä että kenenkään ei tarvinnut hävetä tunteiden virtausta tai sitä että olisi joutunut kummastelevien katseiden kohteeksi. Siinä me istuimme kukin omalla paikallamme hiljaa piirissä. Ja välillä kuuntelimme hiljaisuutta♥ Meni tunteelliseksi tämä loppu mun postauksesta ,mutta niin oli tarkoituskin.
Muistakaa kaikki ,että jokaisella on oma paikkansa elämässä ja se ,että elämä on jatkuvaa opettelua vauvasta aikuiseksi ja lopulta vanhukseksi♥ Jokainen on tärkeä ja kaunis omalla tavallaan!
Nyt odottelen innolla konfirmaatiota ja olen väsynyt leiristä. Haluan kiittää kaikkia tupla 1:sen leiriläisiä kiitos kun teitte tästä leiristä näin mahtavan ja miellyttävän kokemuksen kaikille!
#slaavikyykky #selfie #mismeollaan #meollaan #FILEIS #kanafileis
"Mestari valmisti sut"
