sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Smile on the face









Make yourself brave and keep going with the smile on your face








Moikka tännekkin jälleen♥ Hiihtoloma on täällä ja olemme kaikki ansainneet sen ennemmin tai myöhemmin. Koviikon päättymisen vuoksi tämän loman ottaa mielellään vastaan! Toki itselleni kävi tämä klassinen, että perjantaina tulin kipeäksi juuri sopivasti loman alkuun. Noo alkuun toki ärsytti, mutta mietittyäni tarkemmin niin ei minulla oikeastaan ole aihetta valittaa. Hienot kelit ovat kuitenkin piristäneet päiviäni ja hymy on noussut huulille jo vähemmästäkin. Kaikille hymyileminen ei ole luonnollista, mutta mielestäni hymyileminen tekee ihmisistä paljon kauniimpia ja ystävällisemmän näköisiä. Rakastan hymyillä ohikulkijoille, vaikka en heitä tuntisikaan, pitävätpä he minua sitten hulluna tai eivät se on heidän oma asiansa. Tosiaan hiihtolomalle ei mitään suuria suunnitelmia minulla ole ollut alunperinkään. Ajattelin lukea jonkun hyvän kirjan, tavata kavereita, käydä shoppailemassa jossain, kokeilla erilaisia ruokareseptejä, joita on tullut hamstrattua, kuunnella musiikkia, ulkoilla, valokuvata, nukkua ja sen sellaista muuta mukavaa puuhaa. Eilen näytin nenääni pihalla näiden kuvien verran ja tänään kävin tekemässä puolen tunnin happihypyn pihalla. Olo on vielä nuhainen, eikä tässä kannata alkaa hötkyilemään liikunnan suhteen, mutta fiilis on silti hyvä loman ja auringon takia. Tällä hetkellä pelkään eniten viisauden hampaiden poistoa ja autokoulun aloittamista ja iloitsen lomasta ja hyvästä musiikista. Mitä teidän hiihtolomaanne kuuluu? 














Tuli tässä vielä mieleen, että sää vaikuttaa tosi paljon ihmisten mielentilaan. Kun on tällänen ihana sää monet ihmisetkin on paljon pirteempiä ja mukavempia. Mutta miksei me osata olla ilosia ja kiitollisia vaikka ulkona on harmaata? Kumma juttu, meihin vaikutetaan kaikkialta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Se on toisaalta tosi pelottavaa. Mutta näillä ajatuksilla ja vähäisillä suunnitelmilla tähän hiihtolomaan. Hauskaa hiihtolomaa kaikille!







































♥:Jenni

perjantai 10. helmikuuta 2017

But first. What is important for you?










First. Think what is important. But then think what are the reasons which makes it so important for you♥










Ilmestyin vielä tännekkin kirjoittelemaan saatuani itu-jutun lähetettyä äikän opettajalle. Siitä on jo ikuisuus kun olen viimeksi tänne jotain höpötellyt, mutta nyt halusin tarttua itseäni niskasta kiinni. Suurinpiiretein kaikilla kavereillani koeviikko on jo ohitse, koska abikurssit, mutta itselläni se vasta alkaa tulevana maanantaina. Voin kuitenkin ilokseni todeta tänne, että sain ihan liikaa päänvaivaa aiheuttaneen enkun vitos kurssin projektin nimeltä novellianalyysit hoidettua! Mietin tässä, että en ole elämässäni saavuttanut enkussa koskaan mitään näin suurta. Kirjotin kuusi fuc*in sivua enkuksi!!! Ei enää ikinä, ei, en halua. Mielestäni on typerää teettää järjettömät määrät tuollaisia isoja töitä, kun kaikki eivät ole yhtä hyviä kaikissa aineissa, mutta positiivisen kautta ajateltuna,ehkä muistin syövereihin tarttui jotain☺! 

       Tänään oli jälleen sähly ja olen niin iloinen kun lähdin siihen mukaan. Välillä myös itse tuurailen kentällä puuttuvia pelaajia ja rakastan lajia muutenkin. Mutta parasta koko hommassa on se, kun näet niiden lasten iloitsevan ja et voi muuta kuin tulla itsekkin todella hyvälle tuulelle. Vaikka olisin väsynyt, jotenkin aina sählystä kuitenkin lähden onnellisena vetäjänä. Rakastan sitä, kuinka samalla saan jakaa tämän kaiken kaverini kanssa♥ Tänään kun olin kentällä ja vaikka vain lasten kanssa leikkimielisesti pelailin lämmitti sydäntäni erityisesti se, että yksi poika kentällä huusi nimeäni innoissaan odottaen syöttöäni. Ne hetket kun tunnet olevasti tärkeä jollekkin ja tuovasi jonkun päivään sen onnistumisen fiiliksen ovat vain yksinkertaisesti parhaita hetkiä elämässä♥ Tiedän tämänkin vuoksi, että haluaisin opettajaksi, koska rakastaisin sitä, kun näkisin, että olisin hyödyksi jollekulle ja näkisin sen ilon. Toki mikään ammatti ei ole unelmaa aina, mutta nämä hetket tekisivät siitä tarpeeksi motivoivaa. Vaikka usein ei tule kiitettyä tai sanottua sitä ääneen, olen todella onnellinen siitä, että juuri Ira vetää kanssani sählyä. Ajatukset vain pelaavat niin hyvin yksiin ja molempien unelma on periaatteessa olla joskus opettaja, joten kaikki sujuu joskus pelkällä katsekontaktillakin. Haluan olla mukana antamassa myös niille lapsille jotain samaa kuin mitä he antavat minulle, joka perjantai kun näen heidät♥ 


       Viime aikoina olen käynyt useammin salilla ja nauttinut talvisista pakkasista, jotka toivat kivan piristyksen tähän loppuvaan viikkoon. Monet viikonloput ovat menneet nyt koulujuttujen parissa ja niin menee tämä tulevakin. Onneksi mielessä on kuitenkin tämä lohduttava ajatus, että kun koeviikko on ohitse onkin hiihtoloma jo täällä♥ Ja 18-vuoden ikä! Minulle kuuluu juuri nyt hyvää, mutta koeviikko saa jaksamisen koetukselle, mutta tsemppiä jokaiselle sinne ruudun toiselle puolelle kaikille joille on edes vähän samanlaisia tuntemuksia. Jaksamista myös heille ketkä kirjoittavat nyt keväällä! ☺Nyt kiitän ja kumarran ja sytytän kynttilät, kuuntelen musiikkia ja nautin vain lämmöstä jota lämmin peitto sängyssä tarjoaa. 















             Ihanaa jo melkein täällä olevaa kevättä kaikille!♥





























♥: Jenni