Heijssan! Och glada påsk för alla♥ Jes ruotsia tässä jaksossa vihdoin, tästä on hyvä lähteä runoilemaan jälleen tänne pienen tauon jälkeen. Viimeksi oltiin hiihtolomalla, mutta nyt on menty jo kohti kevättä ja tultu täysi-ikäiseksi, sekä aloitettu autokoulu. Mutta tosiaan tästä maagisesta iästä hieman ajatuksia tänne tulin rustailemaan. Ennen kaikkea siis en voi vieläkään ymmärtää, että "minäkö muka olen aikuinen??!!?" Ei. Sitä ei vieläkään käsitä. Olen edelleen se lapsi, joka joskus keksi sanoa "en halua koskaan kasvaa isoksi". Jos nyt aikuisuutta jotenkin pitäisi kuvailla niin minulle se ikään kuin iski vasten kasvoja jos sen näin voisi muotoilla. Se meni nimittäin niin, että heti kun täytin 18 piti olla sopimassa pankkiaikaa, vastaanottaa omaa tiliä koskevia kirjeitä, kirjoittaa virallisia papereita, jutella virallisia keskusteluja, sopia aikoja virallisten ihmisten kanssa ja oppia kantamaan vastuuta autokoulun suorittamisesta. En sanoisi ettenkö olisi ottanut vastuuta jo aiemmin nuoruudessa asteittain, mutta nyt se vain jotenkin tuli todella lähelle kasvoja. Piti oppia, että nyt kukaan ei sano valmiiksi mitä sinä teet, vaan nyt sinä päätät itse.
Kaikkea tätä aikuisuus toi elämääni ja nämä muutokset vain tuntuivat ns. "lintukodossa asumisen" jälkeen kamalan suurilta, mutta toisaalta tykkään haasteista ja tämä toi elämääni jotain uutta. Uusi vaihe elämässäni alkoi ja tajusin, että tästä on nautittava täysillä tai muuten tämä menee ohi silmänräpäyksessä♥ Samana aamuna kun täytin 18 iski myös haikeus. Olin oikeastaan aika ajatuksissani koko sen päivän. En tiennyt olisiko pitänyt olla iloinen vai surullinen, olin vähän niitä molempia. Nyt sen vasta tajuaa millä rytmillä elämä etenee ja mitenkä tässä matkalla muuttuu. Jos voisin valita pysäyttäisin ajan nyt, mutta toisaalta olisin turhan utelias olematta kurkistamatta tulevaisuuden maton alle. Koin sen päivän aikana lukemattomia tunteita, mutta uskon, että niistä vapaus konkretisoituu autokortin myötä vielä enemmän, vaikka enään ei lupia tarvitse kysellä kotoa poistuakseen.
Loppuun vielä vähän muutakin kuin syvällistä pohdintaa miltä tuo kaikki tuntui. Synttäriaamussa oli nimittäin muutakin mistä en tiennyt etukäteen. Voisin sanoa, että paras lahja löytyi kaverini blogista tästä! Olin vain niin liikuttunut tästä, että olisin voinut vaikka itkeä siinä koulun sohvalla tätä lukiessani. Tätä varten on ystävyys♥ tätä on ystävyys♥ Perjantaina jäin Iralle yöksi ja vietettiin virallista synttäripäivääni lapsenvahteina, mutta se oli hauskaa! Kun viimein pääsimme väsyneinä Iralle, menimme vielä 12 saunaan ja puhuimme siellä kauan kaikesta tästä ja elämästä ylipäätään♥ Tälläiset hetket on vaan niitä jotka muistaa aina. Seuraavana päivänä nukuimme myöhään, laittauduimme, siirryimme Iran mökille ja aloitimme valmistelut. Meidän vakiintunut kaveriporukka kokoontui sinne nyt viettämään synttäreitä. Voin sanoa, että ne olivat elämäni parhaat synttärit, jotka tulen muistamaan aina♥ Kiitos kaikille vielä ketkä teitte siitä illasta ikimuistoisen!! Kiitos etenkin Iralle, jonka ansiosta ne synttärit olivat edes mahdolliset järjestää kuten toivoin.
P.s Pitäkäähän kiinni ystävistä♥
T:Jenni♥
