Elämä on nyt eikä huomenna!

Epäonnistunut kuva vai loisto otos? Hei ei anneta virheiden siivittää elämää sillä parhaat hetket on just nyt onnistuit sitten tai et! Elämä on nyt eikä huomenna!!!

Muutama hassu throw bäck kuva ja hassut fiilikset kun justiinsahan mä olin tossa tilanteessa että oli yläasteen päättärit. Hassua ajatella että:

1. Oon 17v
2. Pian siirryn lukiossa jo jatkaja vuodelle
3. Kuinka paljon lukio on antanut uusia ystäviä ja naurun hetkiä
4. Miten sain kesätyöpaikan edellis kesän uuden ystäväni kanssa♥
5. Miten paljon vuoteen mahtuu itkua ja naurua
6. Nyt on perjantai ja se on VAPAA kerrankin!
7. Ensimmäiset kukat bongattu pihalla
8. Kesään enään yksi jakso aikaa
9. Nahkatakin voi jo kaivaa esiin
10. Aurinko ja ihmisten positiivisuus sen myötä
11. Epäonnistuneet kuvat ja nauruöverit
12. Uudet ystävät ja niiden merkitys elämässä
13. Ajatus siitä että vuoden päästä olisin jo 18 
14. Kaipuu lapsuuteen
15. Mihin vuodet menee?
16. Kuinka rakastan hymyillä ja kuinka itselleni tuntematon ihminen kertoi minun olleen pienenä samanlainen. Olin iskäni mukana parturissa josta tosin en itse muista mitään kun olin niin pieni mutta ne sanat jotka kuulin eilen "Ihan sama tyttö se on kuin silloinkin kun oli mukanasi parturissa. Tuo hymy ja nuo silmät ei muutu ikinä miksikään, vaikka kasvanut oletkin."♥♥ Joskus sitä vaan miettii, että mitkä on niitä asioita joista jää itse jonkun mieleen ja sitten kun joku ne tulee henkilökohtaisesti kertomaan niin jotenkin sitä ilahtuu vaan suunnattomasti lisää. Olkaa iloisia ja älkää miettikö omia virheitänne sillä muut eivät näe sinua virheitä täynnä vaan he näkevät ne sinun hyvät puolesi! Usko mitä sinusta sanotaan ja anna virheiden jäädä johonkin syvälle peiliin.
17. Aurinko.musiikki ja kiireettömyys
18. Rakkaus ja sen kokeminen ystäviä ja vanhempia kohtaan(välillä suuttumuksen muodossa ja välillä kehuen)
19. Tunne siitä, että saat vielä asua kotona ja tiedät, että aina on joku jolle voit puhua ja kertoa huolesi
20. Ajatukset tulevaisuudesta
21. Elastinen featin mahtavien biisien kuunteleminen ja kyseisen jätkän positiivisuus eivät voi muutakun nostaa hymyn huulille
22. Hyvä lenkki ja itsensä ylittäminen
23. Kun näet jonkun toisen onnistuvan ja olet aidosti iloinen hänen puolestaan
24. Välillä kun mietit nykyisten lasten nuoruutta ja omaasi ja tulet siihen johtopäätökseen, että olit onnekas kun sait käydä kyläkoulun

Välillä sitä miettii miksi jokin asia tapahtuu juuri sinulle ja ,että miksi ikävät asiat vainoavat sinua? Hmm no olen ottanut niihin sen asenteen, että kaikella on tarkoituksensa eikai muuten vain huvikseen tapahtuisi maailmalla kaikkea ikävää. Jos jokin ei olisi kaiken takana olisi järjetöntä ajatella, että tämä nyt vain on sattumaa. Jos päivä on huono koita kääntää ajattelusi virta toistepäin sillä tavalla, että jos nyt selviän tästä päivästä loppu viikko on varmsti parempi! Hymyile vaikka ei huvittaisi, et voi koskaan tietää milloin hymysi piristäisi jonkun yksinäisen vanhuksen päivää tai milloin vaikka kohtaisit sitä kautta uusia ihmisiä! Lähde rohkeasti mukaan tapahtumiin ja vaikka olisit ujo niin aina voit ottaa kaverisi mukaan. Elämän kokeminen omalla tavallaan on tietenkin jokaiselle arka asia ja kaikki täällä maapallolla asuvat ihmiset päättävät loppupeleissä itse mihin suuntaan elämäänsä ohjaavat. Mutta meidän tulee silti olla omia herrojamme siinä mielessä, että emme ole muiden vietävissä. 

♥:Jenni

Make your own steps

Valoa on tullut lisää, aurinko on näyttäytynyt lähes tulkoon joka päivä ja se on suuri ilo! Koepapereita on taas rustattu ja kirjoitettu aisoita papereille. Mutta ajatella, että kesä on enään yhden jakson päässä.

"Ota itse omat askeleesi sillä etkai halua elää jonkun toisen saappaissa koko elämääsi"

Pitkästä aikaa kirjoittamista koneella, rauhallista koti-iltaa, luonnossa olemista ja tekemättömyydestä nauttimista. Monesti pienet asiat ovat ne parhaat onnen lähteet elämässä. Ei raha ja hieno auto vaan ne tunteet.hetket,sanat ja fiilikset joita olemme kokeneet yhdessä tai yksin. Ennen koeviikkoa päässä ei pyöri muuta kuin eri aineiden asioita ja näin sanotusti koeviikon jälkeen on mukava aloittaa puhtaalta pöydältä ja tyhjätä muistia. Paljon asioita pitää muistaa ja välillä fiilikset on siltä pohjalta, että asioita vain kasautuu ja sitten vain odotetaan, että milloinka se torni kaatuu. Tällä meinaan siis lähinnä sitä, että kuinka paljon on mahdollista ymmärtää ja omaksua siinä 4 viikon sisällä. Vapautunut fiilis on vallannut mieleni ja nautin juuri nyt vain kirjoittamisen monista mahdollisuuksista. Välillä mietiskelen kuinka hyödyllistä se on, että eri oppiaineista saa 

niin erilaista näkökulmia, pohtimiskyky ja kriittisyys asioita kohtaan kasvaa. Monesti asioita jää miettimään ja sijoittaa niitä eri yhteyksiin ja kokoaa ikään kuin palapeliä maailmasta eri näkökulmista. 

           Koneelle päästyäni tulin ensimmäiseksi tänne, koska kirjoittaminen on mielestäni hyvä tapa purkaa asioita ilmi. Jotenka asiasta kolmanteen, enään yksi jakso niin sitten saisi astella lomalle! En voi käsittää tätä itsekään, että nytkö se ensimmäinen vuosi lukiossa alkaa olla jo takanapäin. Muistan kun vasta hetki sitten pohdiskelin millaista opiskelu tulee olemaan ja kuinka kirjoitin postausta juuri edellisenä päivänä ennen kuin koulu alkoi! Aika on mennyt huomattavasti nopeammin kuin ylä- asteella ja tahtikin toki sitä vastoin ollut tiukempi. Vähän pelottaa taas vaihtaa kieltä ruotsista englantiin. "Kielen vaihdossa" kestää aina oma aikansa. En ole luonnollisesti hyvä kielissä, mutta koska maailma globalisoituu ja monikulttuuristuu olen asennoinut kieliin sillä mielellä että teen niiden kanssa tosissani töitä hyötyäkseni niistä sitten ulkomailla tai vain keskusteleuissa ulkomaalaisten ystävieni kanssa.

          Jonkinnäköistä kesätyö plääniä on tiedossa, mutta tuleva kesä ei ole yhtä työpainotteinen kuin edellinen. Suunnitelmissa on etsiä mahdollisimman monta ruotsin kielistä kirjaa ja lueskella niitä auringon porottaessa. Meidän tulisi elää tässä ja nyt, mutta turhan usein hairahdumme ajattelemaan, että sitten kun.. mutta ei emme me opi. Tarvitsemme aika ajoin herättelyä siitä, että huominen ei ikinä ole taattu kenellekkään, Surullinen totuus elämästä on, että osaammeko me elää tätä ainoata elämäämme niin kuin kuuluisi? Miksemme me voi vain uskaltaa tehdä ratkaisuja. On ajateltava, että joko teet muutoksen nyt tai et koskaan. Jos et muuta mitään tai et ajattele kaiken loppuvaisuutta jämähdät samaan koko ajaksesi. Koitan rohkaista itseänikin tekemään välillä jotain mitä en ole koskaan tehnyt, koska on tämä elämä sen verran arvokas, että yleensä kokemukset saa ja pitää toteuttaa jos tahtoa asioihin on. Minusta on ihan hyvä pysähtyä välillä sellaistenkin asioiden äärelle, joiden ei ajatella meitä koskettavan. "Kun muutkaan eivät en minäkään"... ajatus voisi lentää roskikseen. Erotu joukosta, päätä itse elämästäsi ja älä anna mielen hallita sinua vaan hallitse itse mieltäsi. Älä myöskään anna muiden tuulten kuljettaa sinua väärille jäljille, väärät jäljet johtavat vain epävarmuuteen. 

♥:Jenni