Valoa on tullut lisää, aurinko on näyttäytynyt lähes tulkoon joka päivä ja se on suuri ilo! Koepapereita on taas rustattu ja kirjoitettu aisoita papereille. Mutta ajatella, että kesä on enään yhden jakson päässä.
"Ota itse omat askeleesi sillä etkai halua elää jonkun toisen saappaissa koko elämääsi"
Pitkästä aikaa kirjoittamista koneella, rauhallista koti-iltaa, luonnossa olemista ja tekemättömyydestä nauttimista. Monesti pienet asiat ovat ne parhaat onnen lähteet elämässä. Ei raha ja hieno auto vaan ne tunteet.hetket,sanat ja fiilikset joita olemme kokeneet yhdessä tai yksin. Ennen koeviikkoa päässä ei pyöri muuta kuin eri aineiden asioita ja näin sanotusti koeviikon jälkeen on mukava aloittaa puhtaalta pöydältä ja tyhjätä muistia. Paljon asioita pitää muistaa ja välillä fiilikset on siltä pohjalta, että asioita vain kasautuu ja sitten vain odotetaan, että milloinka se torni kaatuu. Tällä meinaan siis lähinnä sitä, että kuinka paljon on mahdollista ymmärtää ja omaksua siinä 4 viikon sisällä. Vapautunut fiilis on vallannut mieleni ja nautin juuri nyt vain kirjoittamisen monista mahdollisuuksista. Välillä mietiskelen kuinka hyödyllistä se on, että eri oppiaineista saa
niin erilaista näkökulmia, pohtimiskyky ja kriittisyys asioita kohtaan kasvaa. Monesti asioita jää miettimään ja sijoittaa niitä eri yhteyksiin ja kokoaa ikään kuin palapeliä maailmasta eri näkökulmista.
Koneelle päästyäni tulin ensimmäiseksi tänne, koska kirjoittaminen on mielestäni hyvä tapa purkaa asioita ilmi. Jotenka asiasta kolmanteen, enään yksi jakso niin sitten saisi astella lomalle! En voi käsittää tätä itsekään, että nytkö se ensimmäinen vuosi lukiossa alkaa olla jo takanapäin. Muistan kun vasta hetki sitten pohdiskelin millaista opiskelu tulee olemaan ja kuinka kirjoitin postausta juuri edellisenä päivänä ennen kuin koulu alkoi! Aika on mennyt huomattavasti nopeammin kuin ylä- asteella ja tahtikin toki sitä vastoin ollut tiukempi. Vähän pelottaa taas vaihtaa kieltä ruotsista englantiin. "Kielen vaihdossa" kestää aina oma aikansa. En ole luonnollisesti hyvä kielissä, mutta koska maailma globalisoituu ja monikulttuuristuu olen asennoinut kieliin sillä mielellä että teen niiden kanssa tosissani töitä hyötyäkseni niistä sitten ulkomailla tai vain keskusteleuissa ulkomaalaisten ystävieni kanssa.
Jonkinnäköistä kesätyö plääniä on tiedossa, mutta tuleva kesä ei ole yhtä työpainotteinen kuin edellinen. Suunnitelmissa on etsiä mahdollisimman monta ruotsin kielistä kirjaa ja lueskella niitä auringon porottaessa. Meidän tulisi elää tässä ja nyt, mutta turhan usein hairahdumme ajattelemaan, että sitten kun.. mutta ei emme me opi. Tarvitsemme aika ajoin herättelyä siitä, että huominen ei ikinä ole taattu kenellekkään, Surullinen totuus elämästä on, että osaammeko me elää tätä ainoata elämäämme niin kuin kuuluisi? Miksemme me voi vain uskaltaa tehdä ratkaisuja. On ajateltava, että joko teet muutoksen nyt tai et koskaan. Jos et muuta mitään tai et ajattele kaiken loppuvaisuutta jämähdät samaan koko ajaksesi. Koitan rohkaista itseänikin tekemään välillä jotain mitä en ole koskaan tehnyt, koska on tämä elämä sen verran arvokas, että yleensä kokemukset saa ja pitää toteuttaa jos tahtoa asioihin on. Minusta on ihan hyvä pysähtyä välillä sellaistenkin asioiden äärelle, joiden ei ajatella meitä koskettavan. "Kun muutkaan eivät en minäkään"... ajatus voisi lentää roskikseen. Erotu joukosta, päätä itse elämästäsi ja älä anna mielen hallita sinua vaan hallitse itse mieltäsi. Älä myöskään anna muiden tuulten kuljettaa sinua väärille jäljille, väärät jäljet johtavat vain epävarmuuteen.
♥:Jenni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti