sunnuntai 7. elokuuta 2016

Back to arki














There is nothing more beautiful than a real person












Toinen vuoteni lukiossa alkaa kohta. Koulun alkaminen herättää meissä ihmisissä hyvin erilaisia tunteita ja ajatuksia. Yksi syy blogini kirjoittamiseen on juuri se, että saan avata itseäni ja miettiä asioita ja se on asia, joka rentouttaa kummasti. Pakolliset kurssit eivät ole kenenkään lemppareita, mutta kyllä niistä selviää jokainen jos vain haluaa tarpeeksi. Päällimmäisenä itseäni ärsyttää jokavuotinen lukkarihässäkkä. Kun opolla ravaamisesta on selvitty ja lukkari saatu kokolailla kasaan, voi alkaa keskittymään paremmin myös kaikkeen muuhun kivaan omassa arjessa. Eka vuoden alusta jäi käteen sellainen fiilis, että kirjoitettavat aineet olisi heti tiedettävä, mutta vuoden jälkeen voin todeta, että ei se aivan näin ole. Toki niitä on hyvä pohtia, kuten sitäkin miksi haluat isona. Joitakin ajatuksia omaan alaan on jo, mutta ei toki vielä varmuutta siitä ovatko ne oikeita aloja joihin sitten joskus hakea. 

















Nyt kesällä 2016 en ollut kuin yhden viikon kesätöissä, mikä oli sinänsä hyvä lomailun kannalta ja huono työkokemuksen ja rahan kannalta. Loman alku oli tuskaista. En vain keksinyt mitään hyvää lomailussa ja päällimäisenä päähän otti myös revähdys... ja siitä seurannut juoksutauko. Viikon mittainen kesätyöni antoi vauhtia lomalle ja lastenleirillä töissä oleminen oli yhtä hauskaa kuin lapsena leiriläisenä oleminen. Kesäkuu alkoi pikkuhiljaa maistua ja lomailuunkin tottui. Erityisen mukava oli Arpaisten reissu uusissa maisemissa, sekä helteiset päivät. Kavereiden näkeminen, revähdyksen paraneminen ja liikunta pelastivat lomafiiliksen♥ Heinäkuu meni kesäkuuhun nähden yhdessä hujauksessa. 




Arki. Mikä ihana ja kamala sana. Paluu arkeen ei aina ole helppoa, mutta siitä voi tehdä sitä. Itseäni eniten lohduttaa ruokarytmin säännöllisyys ja siitä saatu energia. Säännöllisyys, rytmi ja motivaatio pelastavat arjen ja helpottavat sitä. Järkeile aikataulusi niin, että ehdit tehdä koulun jälkeen myös jonkinlaisen happihypyn tai treenin, näin jaksat paremmin ja myös nukut paremmin. Paluu arkeen on sitä, kun tietää taas nukahtavansa heti kun pääsee sänkyyn illalla. Ja skippaavansa puhelimen turhan selailun. Mitä tulee oppitunteihin, en vain voi ymmärtää miksi puhelinta pitää räplätä oppitunneilla? Okei ehkä se menee vielä lukiossa, mutta yliopistossa siihen ei paljon jää aikaa jos oikeasti haluat kuunnella ja oppia. Suosittelen luopumaan tästä tavasta jo nyt, niin jatkossa keskittyminenkin on helpompaa. Itselleni arki on kokolailla koulua, ruokaa, läksyjä, liikuntaa ja unta. 















Haluan pitää rytmin käsissäni myös viikonloppuisin ja siksi herään viimeistään 9:00. Toinen tekijä jolla parannan omaa arkeani on se, että teen kaikki määräaikaiset ja pakolliset koulutehtävät mahdollisimman äkkiä heti pois alta, näin saan aikaa valmistautua koeviikkoon ja samalla helpotan ajan jakamista, sekä omaa jaksamistani. Elämän asenteeseeni kuuluu pitkälti suunnittelu, ja siitä on useimmiten apua myös arjessa. Kesällä olen saanut nauttia spontaaneistakin ideoista, mutta nyt on aika palata säännöllisyyteen, joka voi myös olla hauskaa vaikka joku toisin voisi väittääkkin. Aamu herääminen ei ole ongelma, koska olen koko tämän viikon mennyt ajoissa nukkumaan ja jättänyt puhelimen selailun illalta todella vähälle. Nukkumaanmenon rauhoittaminen voi kuulostaa lapselliselta, mutta joskus kannattaa miettiä mikä on oma etu ja mikä haitta. Tässä oli omat niksini, joilla koulun alku voi olla astetta kivempaa♥































Tämän päivän olen pyhittänyt vain rentoon olemiseen. Istuin rennosti pihatuolissa ja katselin, kuinka perhonen vaelteli yhtä vapaasti kuin minunkin mieleni tällä hetkellä. Lento oli siroa ja kevyttä,  täydellistä. Vaaleanpunainen taivas ja sumu kätkevät taakseen kuitenkin myös vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia. Tätä kaikkea lentoa värittää kuitenkin myös suru ja ilo. Välillä virta vie myrskyyn, mutta tie sieltä ulos on monen yrityksen ja onnen summa. Luovutus voittoja ei tässä virrassa jaeta ja taistelijat palkitaan. Perhosen istahtaessa linssini eteen tajusin kuinka upealta elämä voikaan tuntua kun unohtuu joskus lentelemään perhosen tavoin omassa mielessään♥

 Nautin siitä kun kaikki koulukamat on jo valmiina repussa aamua varten. Iloitsen kun näen taas kavereita, joka päivä. Iloitsen myös, kun huomaan oppivani asioita ja käyttäväni aivojani johonkin järkeilyyn. Koulu on välillä raskasta ja eteen tulee asioita mitä ei huvittaisi tehdä tai mitkä eivät ole mieluisia. Mutta ilman karmaisevia esiintymiskokemuksia, ei voi oppia esiintymään. Myöskään ilman kirjan lukemista, et opi analysoimaan teosta kokonaisuutena. Kaikki sujuu omalla painollaan ja opit kyllä löytämään oman tasapainosi koulun ja arjen kanssa.

















Kiitos kesä♥ Tulit tarpeeseen, kuten aina. Tsemppiä kaikille koulun alkuihin! Meitsi lähtee nyt vielä ulos tuulettamaan mieltä ja ajatuksia. 



































































♥:Jenni

Heinäkuu kuvina









Ajattelin nyt tehdä heinäkuusta samantyylisen snäp chatin puolelle kurkistuksen, kuin tein kesäkuustakin. Heinäkuu on tosin jo historiaa, mutta ihania kesäisiä päiviä sieltäkin onneksi löytyy. Ennen kuin päästän teidät minun heinäkuuni pariin niin kerron lyhyesti kuulumiset ruudun tältä puolen. Eilen oli isoveljeni valapäivä Muuramessa. Itse en mukaan lähtenyt, koska matka sinne asti olisi ollut turhan puuduttava ja vanhempani sinne kuitenkin menivät. Toki arvostan suuresti tätä veljeni tärkeää päivää♥ Pääsen onneksi näkemään & vaihtamaan kuulumiset veljeni kanssa ennen kuin koulu jo alkaakin. Eilen olin siis yksin kotona siihen asti kunnes Ira pääsi tulemaan seurakseni meille♥  Piristin perhettäni tekemällä itse pitaleipiä ja makoisat täytteet. Hyvän ruuan ääressä vaihdoimme kuulumiset ja kaikki saivat masut täyteen.










































Astutaampa heinäkuun snäp chatin puolelle!















1. Istuimme Jyväskylän keskustassa ja nautimme lämpimästä illasta äitini kanssa. 2. Hotellin täydellinen aamupala♥ 3. Lämmin aamu Jyväskylässä ja kuva ennen kuin lähdimme kaupungille. 4. Nauttimista hotellin pehmeistä sängyistä ja pientä lepäilyä ennen elokuvaa.



















1. Yhtenä lämpöisenä heinäkuun päivänä lueskelin hyvää kirjaa pihalla. 2. Katsoin tv:stä jalkapallon MM finaalia iskän kanssa. Ja oli muuten jännä peli, joka sisälsi suurta draamaa, kun huippupelaaja Ronaldo loukkaantui pelin alkumetreillä! Myönnän, että en usein jaksa katsoa jalkapalloa jos se on pitkäveteistä eikä maaleja tule kuin yksi. Mutta tällä kertaa tämä yhden maalin peli oli kaikkea muuta kuin tylsä. 3. Tankkaus kunnossa & auringonotto puuhissa kesäisen lämpöisenä päivänä♥  4. Selfie. Päivänä jolloin menimme iskän ja isoveljeni kanssa pizzalle, koska tämä oli isoveljeni viimeinen päivä ennen armeijaan lähtöä.

















1. Selfie, yhtenä iltana kun olin yksin kotona ja oli hiukan tylsää. 2. Ilta jolloin olin väsynyt, mutta halusin ehdottomasti uppoutua hyvään kirjaan ja kuunnella samalla musiikkia. Näin mikään taustaääni ei häirinnyt minua ja keskittyminen oli 100%.  3 & 4 Kuvat ovat siltä ajalta, kun Ira oli meillä pari yötä heinäkuun alussa☻♥














1. Jälleen selfietä, ja kuten kuvatekstikin kertoo, olin tuolloin superhappy! 2. Iloinen olin varmasti myös tämän kuvan ottohetkellä, sillä kuvassa on esillä suuri rakkauteni, jonka tapaan aina heinäkuussa♥♥ 3. No lisää herkkuja kehiin!♥ Maistoin tätä kyseistä mehujäätä ensimmäistä kertaa, ja oli muuten paras & raikkain mehujää, jonka olen koskaan syönyt. Nyt ymmärrän miksi yhtenä kesänä tätä mehujäätä hehkutettiin niin paljon instagram kuvissa!☺4. Ben&Jerry ei koskaan ole pettymys♥ #jäätelökesä















1. Lämpömittarissa taisi vielä illemmallakin olla tuona iltana 20 tai 19 astetta, ja nekös ne onkin ne parhaat lenkkisäät☻ 2. Tämä kuva on tältä viikolta. Olin iloinen hyvien päikkäreiden jälkeen. 3. Kuva kun olin menossa iskän kanssa kauppaan hyvin lämpimänä aamuna. 4. Kesän lätty & vohveli kestit yhdistettyinä♥







































































 ♥:Jenni














keskiviikko 3. elokuuta 2016

Thunder and rain all the time










Are you ready to fight for what you want?









Heräsin hiljaiseen kotiin ja katsahdin taivaalle. Aurinko säteili jo iloisena taivaalla. Käperryin vielä hetkeksi täkkini alle ja nautin hiljaisuudesta. Mielessä käväisi ajatus siitä, että miltä tämä tuntuu, joskus kun asuu yksin opiskelukämpässä. Tunnenko itseni yksinäiseksi, kun perhe ei asu enään samassa paikassa vai nautinko yksinäisydeestä. Pieni pelonkin tunne tuli miettiessäni sitä, kuinka selviän ihan yksin. Onneksi voin hankkia kimppakämpän, ja näin minun ei tarvitse haudata sosiaalista puoltani eikä olla yksin. Toisaalta yksin asumisessa on varmasti myös ne hyvät puolensa. Tällä hetkellä olen onnellinen siitä, että saan vielä pitää perheen ympärilläni. 






Changes are scary, but if towards them will never take steps that do not learn to live.









Vika lomaviikko on nyt sitten virallisesti lähtenyt käyntiin. Sunnuntaina ja Maanantaina olen ollut salilla ja eilisen pyhitin lepopäiväkseni. Tänään olisi tarkoitus illasta suunnata salille, mutta sitä ennen ehdin tehdä kaikkea kivaa kuten mm. kirjoittaa tätä postausta!♥ 

 Edellisen viikon perjantaina olin Iralla ja meidän tavaksemme on näköjään tullut tämä kuvia&leipomista ja näin se meni jälleen kerran☺ No ei siinä mitään, valokuvaaminen on itselleni hyvin tärkeää ja rakastan kuvata ihmisiä, mutta joskus on kiva olla kameran toisellakin puolella. Parhaat kuvat syntyvät mielestäni aidoista hetkistä, ilman turhia poseerauksia ja suunniteltuja asentoja. Ja toinen tärkeä seikka ihmisten kuvaamisessa on mielestäni se, että tunnet ihmisen, joka ottaa kuvia sinusta. Ventovieraan edessä on vaikea olla avoin ja rento ja harva meistä on malli, jolle tämä on jokapäiväistä puuhaa. Itse tykkään, että kaveri tai isoveli ottaa myös ne virallisemmat kuvat (mm. rippikuvat). En onnistu omasta mielestäni koskaan koulukuvissa ja ymmärrän varsin hyvin, että se johtuu kuvaajasta. Tosin kuvaaja ei tätä koskaan tajua... Ira oli kanssani aiheesta pitkälti samoilla linjoilla, joten kuvaaminen oli siis ihan hauskaa eikä pakkopullaa kummallekkaan meistä. 



















Olin uppoutunut tähän kirjoittamiseen niin, että säikähdin hurjasti, kun yhtäkkiä ukkonen jyrähti jossain todella lähellä. Onneksi käytän konettani langattomasti tällä hetkellä eikä puhelinkaan enään ollut latuussa. Hmm.. suunnittelin käyväni juoksu lenkillä pian, mutta sitä täytyy siirtää sillä tuonne kaatosateeseen ja ukkoseen en kyllä ole menossa. Parhautta on se kun voi olla vieläkin yökkärissä ilman, että kukaan valittaa siitä. Syksy on kiva vuodenaika, mutta siihen liittyy tiettyä mystisyyttä, kuten sumuiset illat & aamut. Ilma viilenee ja muuttuu. Puut luovuttavat lehtensä ja siirtyvät eteenpäin. Ajattelen, että ihmisten elämään tämä heijastuu jota kuinkin koulun alkuna ja uusina haasteina. Nyt on se aika kun aletaan...


 miettimään joululahjoja


 istua koulussa/töissä


treenata kesäkuntoa 2020


palella joka paikasta


miettimään elämää


pelkäämään ja stressaamaan enemmän


shoppailemaan syys/talvi vaatteita


olemaan väsyneempiä iltaisin


kaipaamaan lämpöisempiä juomia


rakastamaan saunan lämpöä ja villasukkia


tutustumaan uusiin ihmisiin


panostamaan johonkin täysillä



















































Noniin tässä kirjoittelun ohessa tuo rankkasade näyttää väistyneen. Mahtava homma. Kohta pääsen uloskin käymään ja nauttimaan toivonmukaan sateen raikkaasta ilmasta!♥ Moni ei meistä varmaan kaipaa kouluun, mutta nyt vain on se aika vuodesta kun.. back to school kylttejä on joka ikisessä kaupassa. Ottakaa koulun alku rennosti, ja miettikää se niin, että ei ekoina päivinä vielä tarvitse rustata esseitä eikä muuta suuritöistä! Jos aloitatte uuden koulun niin tutustukaa ihmeessä uusiin ihmisiin, ette tiedäkkään kuinka moneen ihanaan ihmiseen tutustuin, kun lukioni ensimmäinen vuosi alkoi. Hakeuduin itse ihmisten luokse, koska näin ja vaistosin heistä saman ujouden kuin itsestäni, kun menin yläasteelle. He olivat uusia koulussamme ja halusin auttaa heitä ja ryhtyä hyväksi kaveriksi. Juttelin, nauroin ja vaihdoin monta puhelinnumeroa jo ensimmäisenä päivänäni lukiossa☺ Koulussakin on paljon mukavampaa, kun on joku jonka kanssa pohtia välitunnilla mitä myosiini ja aktiini tekevät tai mitä tarkoittaa kommunismi. Ujous on hankala asia, ja siitä ei pääse irti jos ei itse tahdo ottaa ensimmäistä askelta. On myös mukava huomata kuinka vanhemmatkin ihmiset innostuvat puhumaan vaikka et tunne heitä. Kerran ollessani salilla puoli 10 aamulla, juttelin mm. viime kesänä näkemäni vanhemman ihmisen kanssa ja se oli todella hauskaa♥ Olkaa rohkeita sillä, olette itse niitä ihmisiä, jotka saatatte pimittää sisuksenne toisilta perääntymällä.















































































































































































Tajusin juuri, että kun kirjoitin tämän postauksen alkuosan aamulla, niin nyt aikajärjestys on hiukan hassu ja jossain välissä olen lähdössä pihalle, mutta älkää antako tämän häiritä. En vain aamulla ehtinyt tehdä tätä loppuun ja julkaista. Tosiaan yllä olevat kuvat ovat viime perjantailta jolloin menin Iralle ja hain häneltä samalla ison pinon lukiokirjoja. siis ostin ja hain. Vietimme aikaa Iran kotona ja työstimme hänen postaukseensa asukuvia. Leivoimme mutakakkua ja laitoimme ruokaa. Olimme ihan kikseissä kun saimme olla tätä #vaimomatskua. Hauskaa oli, kuten meillä aina♥  Puolikkaan mutakakun... siis parin palasen jälkeen lähdimme käymään Iran perheen valmistuvalla uudella mökillä ja matkalla törmäsimme myös sammakon poikaseen, jonka vapautimme sitten järveen. Sää oli kaunis ja kesäinen, kun palasin illalla kotiin. Saimme kivoja kuvia ja vietimme hauskoja hetkiä♥



Mitä teidän vikoihin lomapäiviinne kuuluu?☺♥











































♥:Jenni