Thunder and rain all the time

Are you ready to fight for what you want?

Heräsin hiljaiseen kotiin ja katsahdin taivaalle. Aurinko säteili jo iloisena taivaalla. Käperryin vielä hetkeksi täkkini alle ja nautin hiljaisuudesta. Mielessä käväisi ajatus siitä, että miltä tämä tuntuu, joskus kun asuu yksin opiskelukämpässä. Tunnenko itseni yksinäiseksi, kun perhe ei asu enään samassa paikassa vai nautinko yksinäisydeestä. Pieni pelonkin tunne tuli miettiessäni sitä, kuinka selviän ihan yksin. Onneksi voin hankkia kimppakämpän, ja näin minun ei tarvitse haudata sosiaalista puoltani eikä olla yksin. Toisaalta yksin asumisessa on varmasti myös ne hyvät puolensa. Tällä hetkellä olen onnellinen siitä, että saan vielä pitää perheen ympärilläni. 

Changes are scary, but if towards them will never take steps that do not learn to live.

Vika lomaviikko on nyt sitten virallisesti lähtenyt käyntiin. Sunnuntaina ja Maanantaina olen ollut salilla ja eilisen pyhitin lepopäiväkseni. Tänään olisi tarkoitus illasta suunnata salille, mutta sitä ennen ehdin tehdä kaikkea kivaa kuten mm. kirjoittaa tätä postausta!♥ 

 Edellisen viikon perjantaina olin Iralla ja meidän tavaksemme on näköjään tullut tämä kuvia&leipomista ja näin se meni jälleen kerran☺ No ei siinä mitään, valokuvaaminen on itselleni hyvin tärkeää ja rakastan kuvata ihmisiä, mutta joskus on kiva olla kameran toisellakin puolella. Parhaat kuvat syntyvät mielestäni aidoista hetkistä, ilman turhia poseerauksia ja suunniteltuja asentoja. Ja toinen tärkeä seikka ihmisten kuvaamisessa on mielestäni se, että tunnet ihmisen, joka ottaa kuvia sinusta. Ventovieraan edessä on vaikea olla avoin ja rento ja harva meistä on malli, jolle tämä on jokapäiväistä puuhaa. Itse tykkään, että kaveri tai isoveli ottaa myös ne virallisemmat kuvat (mm. rippikuvat). En onnistu omasta mielestäni koskaan koulukuvissa ja ymmärrän varsin hyvin, että se johtuu kuvaajasta. Tosin kuvaaja ei tätä koskaan tajua... Ira oli kanssani aiheesta pitkälti samoilla linjoilla, joten kuvaaminen oli siis ihan hauskaa eikä pakkopullaa kummallekkaan meistä. 

Olin uppoutunut tähän kirjoittamiseen niin, että säikähdin hurjasti, kun yhtäkkiä ukkonen jyrähti jossain todella lähellä. Onneksi käytän konettani langattomasti tällä hetkellä eikä puhelinkaan enään ollut latuussa. Hmm.. suunnittelin käyväni juoksu lenkillä pian, mutta sitä täytyy siirtää sillä tuonne kaatosateeseen ja ukkoseen en kyllä ole menossa. Parhautta on se kun voi olla vieläkin yökkärissä ilman, että kukaan valittaa siitä. Syksy on kiva vuodenaika, mutta siihen liittyy tiettyä mystisyyttä, kuten sumuiset illat & aamut. Ilma viilenee ja muuttuu. Puut luovuttavat lehtensä ja siirtyvät eteenpäin. Ajattelen, että ihmisten elämään tämä heijastuu jota kuinkin koulun alkuna ja uusina haasteina. Nyt on se aika kun aletaan...

 miettimään joululahjoja

 istua koulussa/töissä

treenata kesäkuntoa 2020

palella joka paikasta

miettimään elämää

pelkäämään ja stressaamaan enemmän

shoppailemaan syys/talvi vaatteita

olemaan väsyneempiä iltaisin

kaipaamaan lämpöisempiä juomia

rakastamaan saunan lämpöä ja villasukkia

tutustumaan uusiin ihmisiin

panostamaan johonkin täysillä

Noniin tässä kirjoittelun ohessa tuo rankkasade näyttää väistyneen. Mahtava homma. Kohta pääsen uloskin käymään ja nauttimaan toivonmukaan sateen raikkaasta ilmasta!♥ Moni ei meistä varmaan kaipaa kouluun, mutta nyt vain on se aika vuodesta kun.. back to school kylttejä on joka ikisessä kaupassa. Ottakaa koulun alku rennosti, ja miettikää se niin, että ei ekoina päivinä vielä tarvitse rustata esseitä eikä muuta suuritöistä! Jos aloitatte uuden koulun niin tutustukaa ihmeessä uusiin ihmisiin, ette tiedäkkään kuinka moneen ihanaan ihmiseen tutustuin, kun lukioni ensimmäinen vuosi alkoi. Hakeuduin itse ihmisten luokse, koska näin ja vaistosin heistä saman ujouden kuin itsestäni, kun menin yläasteelle. He olivat uusia koulussamme ja halusin auttaa heitä ja ryhtyä hyväksi kaveriksi. Juttelin, nauroin ja vaihdoin monta puhelinnumeroa jo ensimmäisenä päivänäni lukiossa☺ Koulussakin on paljon mukavampaa, kun on joku jonka kanssa pohtia välitunnilla mitä myosiini ja aktiini tekevät tai mitä tarkoittaa kommunismi. Ujous on hankala asia, ja siitä ei pääse irti jos ei itse tahdo ottaa ensimmäistä askelta. On myös mukava huomata kuinka vanhemmatkin ihmiset innostuvat puhumaan vaikka et tunne heitä. Kerran ollessani salilla puoli 10 aamulla, juttelin mm. viime kesänä näkemäni vanhemman ihmisen kanssa ja se oli todella hauskaa♥ Olkaa rohkeita sillä, olette itse niitä ihmisiä, jotka saatatte pimittää sisuksenne toisilta perääntymällä.

Tajusin juuri, että kun kirjoitin tämän postauksen alkuosan aamulla, niin nyt aikajärjestys on hiukan hassu ja jossain välissä olen lähdössä pihalle, mutta älkää antako tämän häiritä. En vain aamulla ehtinyt tehdä tätä loppuun ja julkaista. Tosiaan yllä olevat kuvat ovat viime perjantailta jolloin menin Iralle ja hain häneltä samalla ison pinon lukiokirjoja. siis ostin ja hain. Vietimme aikaa Iran kotona ja työstimme hänen postaukseensa asukuvia. Leivoimme mutakakkua ja laitoimme ruokaa. Olimme ihan kikseissä kun saimme olla tätä #vaimomatskua. Hauskaa oli, kuten meillä aina♥  Puolikkaan mutakakun... siis parin palasen jälkeen lähdimme käymään Iran perheen valmistuvalla uudella mökillä ja matkalla törmäsimme myös sammakon poikaseen, jonka vapautimme sitten järveen. Sää oli kaunis ja kesäinen, kun palasin illalla kotiin. Saimme kivoja kuvia ja vietimme hauskoja hetkiä♥

Mitä teidän vikoihin lomapäiviinne kuuluu?☺♥

♥:Jenni