torstai 28. syyskuuta 2017

Ylä- ja alamäkiä



Moikka! Yo-kokeista on nyt tältä erää selvitty ja keväälle jäivät lyhyt matikka, pitkä ruotsi ja terveystieto. Onneksi tässä on vielä jonkun verran aikaa näihin koitoksiin. Viimeksi puhuin yhdestä hienosta asiasta, jota odotin kovasti, mutta en kertonut mistä. Minun siis oli viime viikonloppuna tarkoitus mennä moikkaamaan Iraa Nooran kanssa Tampereelle. No juttu meni sitten niin, että maanantaina oli bilsan reaali ja joo silloin ei tuntunut vielä mitään. Tiistaina menin aamulla salille ja mietin miksi kulkee niin huonosti ja voimia ei tuntunut olevan yhtään. Tämän oudon tunteen saattelemana menin sitten salilta suoraan autokoulun harjoitteluvaiheen palauteajoon. Tässä välissä kävin kotona ja kun siinä sitten söin ja pysähdyin hetkeksi tuntui taas tämä outo tunne. En osannut tunnistaa sitä, vaan jatkoin matkaani keskiselle ja siitä Nooralle. Kotiin pääsin puoli 9 aikoihin ja en jaksanut tehdä yhtään mitään olin vain aivan poikki. 

Keskiviikko aamuna täytyi sitten käydä tekemässä autokoulun ryhmäajo. Aamulla otin jo särkylääkettä, koska olo tuntui huonolta. Nukuin kolme tuntia päästyäni ryhmäajosta ja siinä vaiheessa kuumetta oli 38. Torstaina kuumetta olikin sitten jo 39,6... Kuumeilua jatkui tästä keskiviikosta eiliseen samalla lailla vaihdellen 38-39. Maanantaina kävin lääkärissä ja sain tietää, että keuhkokuume se sitten on! Noh luulen että fyysisesti tästä selvitään enemmän mentaalipuolta ärsyttää kun ei voi treenata, ei pääse kouluun, kurssit menee päin prinkkalaa, jäät jälkeen, autokoulujutut viivästyy, kaverien kanssa suunnitellut jutut täytyy jättää välistä... Hmm surullista kyllä ostin junaliput ja odotin Tampereelle menoa varmaan kuukauden ihan innoissani. Aina ei voi voittaa, eikä kaikki mene aina niin kuin sitä kuvittelee. Nyt parannetaan tämä tauti huolella ja laitetaan käsiä ristiin kurssien takia. Toisaalta tällä hetkellä ajattelinkin ottaa tämän 2 jakson rennosti, koska ensimmäisessä jaksossa oli liikaa kaikkea tehtävää. Panostan nyt vain niihin aineisiin joita kirjoitan keväällä ja muuten otan rennosti ja nautin abi-vuodesta. 



Sain kuitenkin positiivisen viestin biologian opettajaltani yhtenä päivänä, kun makoilin peiton alla kuumeen kourissa. Hän kertoi ilokseni, että sain 38p bilsan yo-kokeesta ja, että jos pisterajat eivät nouse se olisi E!!! En ollut uskoa silmiäni, kun luin tämän viestin. En siis todellakaan lukenut turhaan ja tehty työ näkyy. Huippua! Nyt vain toivon, että pisterajat eivät nouse ja tuo tulos säilyisi, mutta anyways tyytyväinen olen kyllä!!!





































Näiden kuvien saattelemana oikein ihanaa syksyä kaikille!! :) 

































♥: Jenni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti