Sinä päätät

Moikka! Viimeksi kerroin kuinka minun kävi pääsykokeissa ja jotenkin olen samalla helpottunut, mutta toki kyllähän tämä myös ärsyttää. Nyt kun olen miettinyt asiaa lähemmin niin ehkä on vain ihan hyvä, että otan aikaa itselleni ja lähden kohti toimeliasta välivuotta. Tärkeintä itselleni on aina ollut tehdä sitä mistä pidän. Nyt haluan todellakin tehdä sitä. Pt:n käyminen yhdistää itselleni rakkaan harrastuksen ja opiskelun. Olen kuullut parilta ystävältäni, että välivuosi on minulle täysin oikeutettua kun tein lukiossa niin paljon töitä ja noh tottahan se on. Jotenkin huojentavaa kuulla tämä myös muilta, vaikka tiedän että asia on näin. Pikkuhiljaa alan hahmottamaan sen, että elämässä saa ja pitääkin välillä tehdä juuri niinkuin itsestä tuntuu parhaalta, silloin päästään yleensä myös parhaisiin tuloksiin. Olen kuullut nyt todella paljon kyselyitä siitä pääsinkö opiskelemaan ja kieltämättä joka kerta on ollut ärsyttävää toistella, että no en päässyt. Ihmettelen vieläkin miten luin pääsykokeisiin niinkin hyvällä motivaatiolla heti kirjoitusten jälkeen ja oikeasti yritin enkä vain tietoisesti jäänyt välivuodelle. Olisin valinnut opiskelun välivuoden sijaan, mutta nyt kun asiaa tarkastelee oman jaksamisen ja elämän mielekkyyden kannalta niin on ihan järkevää olla hetki ilman päälle kaatuvia deadlineja ja koulukirjoja. Ihmismieli on välillä todella monimutkainen. Ensiksi kuvittelin, että en mitenkään voisi jäädä välivuodelle ja että se olisi ihan hirveää. Todellisuudessa välivuosi voi kuitenkin vain kasvattaa ja antaa ihmiselle aikaa miettiä elämäänsä.



Toinen asia josta tänään haluaisin hieman avata ajatuksiani on päätöksenteko. Ihminen on hyvin ohjailtavissa oleva ajatuksien tasolla. Monet asiat vaikuttavat päätöksiimme. Kun joku sanoo, että sinusta ei ole johonkin tarpeeksi monta kertaa niin alat lopulta itsekkin uskomaan siihen. Surullista kyllä, mutta kukaan toinen ei voi päättää puolestasi tai tietää minkälainen motivaatio ja intohimo sinulla on johonkin asiaan tai jonkun päätöksen taustalla. Reaaliteetit on hyvä tiedostaa, mutta jokaisella on unelmia, miksi ohjailisimme muita ja sekoittaisimme heidän pakkojaan? Miksemme sen sijaan keskity kannustamaan heitä sitä kohti mitä he haluavat elämässän tehdä, vaikka niiden asioiden saavuttaminen ei aina olisikaan helppoa. Minun on välillä todella vaikeaa hahmottaa omia unelmiani tai mielipiteitäni kun koen ristiriitaiseksi sen, että läheisteni pitäisi kannustaa minua eikä luetella unelmieni edessä olevia esteitä. Tätä ei tapahdu pelkästään tulevaisuuspohdinnoissa, vaan se vaikuttaa myös muiden ajatusten tasolla. Meidän tulisi päästää irti sellaisista ihmisistä ketkä ajavat meitä tekemään niin kuin he itse haluavat. Irtipäästäminen auttaisi löytämään itsensä ja silloin olisi helpompaa tehdä niinkuin itse tahtoo. Jokaisen meistä pitäisi pyrkiä kehittämään itseään, eikä muita. Muiden ohjailemana emme tule koskaan pääsemään sinne mitä haluamme elämässämme saavuttaa. On täysin samantekevää on kyseessä sitten parisuhde, vanhempien luona asuminen, ystäväpiiri, työpaikka, isovanhempi tai opettaja. Missään näissä toista ei voi muuttaa tai kasvattaa sellaiseksi kuin itse haluaa. 

Tällaisia ajatuksia olen tässä parin päivän sisällä pyöritellyt päässäni hyvinkin paljon. Päätöksenteko ei ole helppoa, kun ei voi koskaan olla varma mihin mikäkin päätös johtaa, mutta juuri senkin vuoksi meidän tulisi itse olla oman elämämme ratkaisijoita. Se mitä joku toinen sanoo elämästäsi tai päätöksistäsi ei määritä sinua, elämääsi tai arvoasi ihmisenä. Näiden ajatusten lisäksi voin kertoa, että tämän viikon työt ovat tältä erää paketissa ja tässä juuri pähkäilen miten viettäisin sen ajan mitä tästä päivästä on nyt jäljellä. Seuraava viikko onkin minun viimeinen viikkoni kesätöissä K-raudassa ja sen jälkeen voin hyvillä mielin pitää vähän lomaa ja nauttia kesästä!♥ Mutta nyt siirryn ansaitun viikonlopun viettoon ja nautin liikunnasta, ruuasta ja hyvästä musiikista. 

Ihanaa viikonloppua kaikille!

♥:Jenni