Stressi ja treenaaminen

Be brave and take the timeout when you really need it!






Moikka! Vaikka kuinka tekisi mieli ähertää siellä salin puolella ei se aina välttämättä olekkaan niin hyvä juttu, vaikka mielessämme siintävä tavoite voisikin olla hyvä ja terveyttä edistävä. Treeni saattaa kuitenkin kääntyä meitä itseämme vastaan kun olemme jo valmiiksi stressaantuneita ja väsyneitä. Kun stressitasot ovat jo valmiiksi pilvissä ja jos me vielä sitten eksymme treenaamaan nostamme tällä kehomme stressitasoja entisestään. Stressi on siitä ikävä, että se heikentää palautumista ja usein kun olemme stressikierteessä emme tunnista oman tilanteemme vakavuutta ja lähdemme treenaamaan. Tiedän itse miltä tämä tuntuu kun lopulta havahduin siihen etten jaksa arkea, saati sitten treenejä. En ollut palautunut arjesta ja kroppa oli väsyneempi kuin tiesin. Treenistä saatavan fyysisen kehityksen tulisi tapahtua silloin kun lepäämme, mutta jos lepomme on sitä, että nukumme yöt ja taas jatkamme ei keho pysy mukana... Monesti nämä yöunetkaan eivät enää tässä vaiheessa ole kovin laadukkaita ja palautuminen vähenee entisestään. Palautuminen pitäisi tiedostaa ihan konkreettisesti ja miettiä mihin kohtaan sen kalenteriin sijoittaa yöunien lisäksi. Ihminen tarvitsee vapaa-aikaa ja aikaa jolloin ei tarvitse olle tehokas itselleen tai kenellekkään muulle. Joten ole siis tilivelvollinen ja rehellinen ainoastaan itsellesi kun mietit omaa palautumistasi ja sen sijoittamista kalenteriisi/päiviisi. Olen lähtenyt purkamaan tätä omaa tilannettani sitä kautta, että mietin niitä palautumisen keinoja, joita voisin omaan elämääni ottaa mukaan ja miten ne tulisi sijoittaa. Unen laatuun, stressittömyyteen ja palautumiseen kannattaa todellakin panostaa, koska se on samalla avain onnellisuuteen. Tämän hetkinen tilanteeni ei ole henkisesti missään määrin mukava. En nyt treenaile kovaa, josta nautin suunnattomasti, enkä ole ahkera ja produktiivinen. Koen välillä itsesyytöksiä, alakuloa ja epäonnistumista, mutta tiedän sisimmässäni, että on vahvuutta muuttaa omaa elämäänsä ja sijoittaa terveyteensä. 


Stressi on puolustautumisreaktio "uhkaa" ja "vaaraa" vastaan ja joskus se on ollut ihmiselle keino selviytyä hengissä. Nykyään tällainen taistele ja pakene- reaktion synnyttämä stressi yhdistyy meillä kiireeseen, aikatauluihin, paineisiin,suoriutumiseen ja vaikka someen. Kortisolia eli kehon stressihormonia erittyy stressin seurauksena kiireisen elämän myötä, mutta sitä erittyy myös erittäin intensiivisissä ja pitkäkestoisissa salitreeneissä. Kun nämä kaksi sitten tapahtuvat yhtä aikaa alkaa elämä pikkuhiljaa tuntumaan erittäin raskaalta ja lopulta tulee se viimeinen niitti. Tämä unohtuu monesti ja ei sitä aina ajattele silloin kun on juuri se hyvä saliflow päällä ja haluaa jaksaa vielä tämänkin treenin hyvän olon saavuttamisen näkyessä kiikareissa. Tästä oppineena jatkossa täytyy vain osata radikaalisti vaihtaa salitreeni joogaan, meditaatioon, kevyeen kävelyyn tai vaikka kevyeen uintiin, jos tuntuu siltä, että arjesta kertyvä stressikin on jo korkealla.


Stressaantuneena ihminen pystyy usein kyllä vielä treenaamaan ennen lopullista niittiä, mutta stressin oireet puskevat kyllä jo läpi treeneistäkin. Itselläni nämä olivat mm. väsymys, kiire olo treeneissäkin vaikkei ollut kiire, tavallista korkeampi syke, kehitys hidastuu, ei samaa määrää endorfiinejä treenin jälkeen kuin ennen, treeni tuntuu puskemiselta ja huonot yöunet treenien jälkeen eli todella ylikierroksilla oleva olo nukkumaan mennessä. Stressaantuneena tulisi miettiä mikä stressaa ja samalla keventää treenejä tai vaikka pitää kevennettyä kuukautta/viikkoja. Liikunta on kyllä erittäin hyvä keino stressin purkuun ja sitä kannattaa hyödyntää, mutta kehon kuunteleminen on tässäkin avainasemassa. Nyt olen pikkuhiljaa saavuttanut jo ihan hyvää fiilistä siitä, että en pääse treenaamaan. Ajattelen, että opin tästä tärkeän opetuksen tulevaisuuttani varten ja osaan paremmin kuunnella kehoani niin arjessa kuin treenaamisessa tämän jälkeen. Välillä ihimen vain tarvitsee aikalisän omaan elämäänsä, tämän muistaminen on erityisen tärkeää!♥

♥:Jenni